Asiakkaitamme

”Aikaansa edellä oleva tapa esimiestaitojen oppimisen välineenä”

Itselläni terveyshallintotieteen opiskelijana heräsi voimakas kiinnostus aiheeseen terveydenhuollon julkisen sektorin näkökulmasta. Toisaalta voisi olla mielenkiintoista vertailla myös julkisen ja yksityisen sektorin panoksia työelämänlaatuun ja sitä kautta työssä jaksamiseen ja työn tuottavuuteen, vaikka terveydenhuollossa sitä ei ole samalla tavalla helppo mitata kuin esimerkiksi teollisuudessa tai kaupan alalla.

Tuottava esimies- simulaatiopeli oli hyvin mielenkiintoinen ja ehdottomasti tekoälyavusteisena ja pelillisenä erittäin tehokas ja toimiva tapa oppia ja opettaa oikeita esimiestaitoja ja niiden vaikuttavuutta etenkin tulevaisuudessa. Mielestäni tämä on aikaansa edellä oleva tapa henkilöstöhallinnon ja esimiestaitojen oppimisen välineenä, koska nuoret ja nouseva sukupolvi on kasvanut virtuaalitodellisuuteen ja he hyötyvät oppimisen pelillistämisestä. Tekoäly puolestaan auttaa näkemään toimenpiteiden vaikutuksia pidemmällä aikavälillä, joita omat aivomme eivät nopeasti pysty havaitsemaan. Huomionarvoista esimiespelissä oli, että on osattava optimoida työelämäinterventioiden taloudellinen vaikutus, sillä liiallinen panostus erilaisiin yhteishenkeä kohottaviin vaikutuksiin tai jatkuvaan innovaatiotoimintaan ja palkitsemiseen vaikuttaa negatiivisesti liiketaloudelliseen voittoon ja budjetoitu tulos jää helposti saavuttamatta. Tuottava esimies -simulaatiopeli opettaa siis ehdottomaan suunnitelmallisuuteen ja työelämäinterventioista saadun hyödyn optimoimiseen.

Opiskelijapalaute

Oulun Yliopisto vuorovaikutussuhteet kurssi 5 op

” Työhyvinvointiin ja laatuun kannattaa satsata, vaikka siitä aiheutuukin kuluja”

Toimiessani esimiehenä osaamiseni henkilöstöjohtamisessa oli mielestäni vähäistä. Erityisesti henkilöstötuottavuuteen liittyvät tekijät ja talouden johtaminen ovat vaikeimpia asioita ymmärtää. Tuottava esimies -simulaatiopelissäkin talouden ja tuottavuuden johtamisessa minulla oli eniten haasteita. Kykenen mielestäni hyvin kehittämään ja johtamaan työelämän laatuun, työhyvinvointiin ja osaamiseen liittyviä osa-alueita, koska ne ovat tärkeitä asioita minulle työntekijänäkin. Haasteeksi muodostuukin se, miten johtaa ja resurssoida näitä asioita taloudellisesti ja tuottavasti.

Tehtyäni pelin riittävän monesti, huomasin työhyvinvoinnin, laadun kehittämisen ja innovatiivisuuden merkityksen tuottavuuden varmistamisessa. Eli työhyvinvointiin ja laatuun kannattaa satsata, vaikka siitä aiheutuukin kuluja. Pitkällä aikavälillä yrityksen tuottavuus kuitenkin lisääntyy. Näin kävi pelissäkin eli alkuvuodesta näytti, että talous menee huonosti, mutta vuoden edetessä tilanne parani, kun systemaattisesti kiinnitti huomiota laatuun ja työhyvinvointiin sekä innovatiivisuuteen.
Simulaation aikana minulle vahvistui se, ettei esimies voi tehdä asioita yksin, vaan henkilöstön osallistaminen on tuottavuuden kannalta merkityksellistä. Myös prosessien toimivuuden tärkeys tuli selkeästi esille. Yrityksen toimintaprosessien on oltava selkeitä ja työntekijöiden roolit selvillä. Valitettavasti näin ei etenkään julkisen sektorin organisaatioissa läheskään kaikilta osin ole, joten työn tuottavuus on tämän vuoksi melko heikkoa.
Simulaatiota tehdessä havaitsin, että tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna kehityskeskusteluja kannattaa käydä pitkin vuotta. Esimiehen tulee tuntea henkilöstö ja tarjota mahdollisuus kehityskeskusteluun tarpeen mukaan, esimerkiksi yt-neuvottelujen tai muiden muutosten yhteydessä. Julkisen sektorin johtajien tulisi saada lisää osaamista tuottavasta esimiestyöstä, vaikka talouden johtaminen ei ehkä olekaan tärkein johtamisen osa-alue, vaan ihmisten ja palveluiden johtaminen.

Opiskelijapalaute

Oulun Yliopisto vuorovaikutussuhteet kurssi 5 op

Olen työskennellyt pienen kunnan päiväkodissa pitkän tovin, välillä lähiesimiehenä, suurimman osan työsarasta työntekijänä. Erilaisesta tavasta johtaa ja olla erilaisissa tiimeissä johdettavana on siis kokemusta. Haastavinta oli pelin alussa tunnistaa ja ymmärtää eri käsitteiden merkitykset sekä yksilön, että organisaation kannalta. Onneksi, Aimo opasti pitkälti oikealle tielle, kun oma arviointikyky ei kyennyt tekemään oikeansuuntaisia ratkaisuja. Linja alkoi kuitenkin pikku hiljaa löytyä ja aloin tunnistaa eri toimien vaikutuksia toisiinsa, esimerkiksi ryhmäkohtaisten kehityspalavereiden ja työelämän innovaatioiden keskinäisen merkityksen, etenkin haasteiden edessä. Ei siis ole lainkaan epäolennaista sekä työyhteisön, että tuottavuuden kannalta, kuinka työntekijä osallistetaan tuleviin haasteisiin ja uusiin tapoihin tehdä työtä. Muistettava on, että työelämän laatu on tuotantotekijä. Tässä näen pitkälti yhteneväisyyksiä omaan työympäristööni varhaiskasvatuksessa. Työtä tehdään mielellään samoin kuin ennenkin. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen arjessa on uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tuomat haasteet ymmärtää varhaiskasvatuksen yhtenä arvona laaja-alainen oppiminen ja kokopäiväpedagogiikka.

Varhaiskasvatus-alan jatko-opiskelija

Oulun Yliopisto vuorovaikutussuhteet kurssi 5 op

Itse pidin kurssilla esiteltyä digitaalista peliä esimiestoiminnan kehittämiseksi todella hyödyllisenä. Mielestäni esimiestyö on erittäin vastuullista, haastavaa ja hektistä ja sen vuoksi oli äärimmäisen kätevää, että pelin avulla pystyi harjoittelemaan esimiehenä toimimista. Minulle, jolla ei ole omaa kokemusta esimiehenä toimimisesta, peli toi konkreettisesti esille sen, mitä esimiestyöhön kuuluu.

Opiskelijapalaute

Oulun Yliopisto vuorovaikutussuhteet kurssi 5 op

Atos on kansainvälinen informaatioteknologian palveluyritys, missä työskentelee 86.000 henkilöä maailmanlaajuisesti. Atoksen kilpailukyky rakentuu osaavaan ja hyvinvoivaan henkilöstöön. Esimiestoiminta koetaan yhdeksi hyvän henkilöstöjohtamisen kulmakiveksi.

Tuottava esimies –hyötypelissä esimies harjoittelee hyvien HR-käytäntöjen soveltamista erilaisissa työyhteisön kohtaamissa haasteissa. Esimiehet sisäistävät työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden ja saavat todistuksen taidoistaan. Tämä mahdollistaa esimieskohtaisen kehittämisen, jolla saadaan näin paras vaikuttavuus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Case: ATOS

Informaatioteknologian palveluyritys

Peli eteni mukavasti ja tempasi mukaansa. Parasta pelatessa oli kohdata tilanteita, joihin ei ole vielä työurallaan törmännyt, mutta jotka varmasti ennemmin tai myöhemmin tulevat vastaan. Nyt tilanteisiin pystyi tavallaan valmistautumaan etukäteen ja sai myös palautetta jo tekemistään valinnoista ja ratkaisuista. Mielestäni peli antoi aivan kontreettisesti taitoa kohdata erilaisia kiperiä haasteita.

Opiskelijapalaute

Oulun Yliopisto vuorovaikutussuhteet kurssi 5 op